Vantaan tilanne kestämätön
Miksi maahanmuuton kuluja salataan?
Kenen etua ajaa se, että Suomessa salataan maahanmuuttokustannuksia? Asian todistaa esimerkiksi Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmän 16.12.2013 tekemä aloite, jossa ryhmä on vaatinut Vantaan kaupunkia selvittämään maahanmuuton kustannukset. Asiasta on jätetty valtuustoaloite, jonka allekirjoitti 11 Perussuomalaisten valtuutettua. Muiden puolueiden edustajat eivät kannattaneet aloitetta.
Aloitteen mukaan Vantaan kaupungin tulisi teettää kattava selvitys maahanmuuton kustannuksista. Vastaava tutkimus on tehty Turussa 2011 yhteistyössä paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien ja vieraskielisten käyttämien palveluiden kustannukset olivat vuonna 2009 noin 37 miljoonaa euroa. Turun kaupunki yritti salata tutkimustuloksen, mutta Turun Sanomat toi tutkimuksen julkisuuteen vuonna 2011.
Maahanmuuttajien määrä Vantaalla on tällä hetkellä moninkertainen, kuin Turussa vuonna 2009. Näinollen maahanmuuttojärjestelmään menevät rahamäärätkin lienevät. Onko tämä syynä, miksi ns. vanhojen puolueiden edustajat eivät halua julkaista lukuja? Miten näiden puolueiden valtuutetut selittävät kustannusten pimittämistä veronmaksajilta? Miten uskottavaa ja maamme etuja ajavaa politiikkaa asiaa salailevilta tahoilta voi odottaa tulevaisuudessa?
Vantaan Perussuomalaisten arvion mukaan kaupungin nykyiset resurssit eivät riitä maahanmuuttajien hyvään ja tehokkaaseen kotoutumiseen, vaan velkaa joudutaan ottamaan maahanmuuttojärjestelmän kustannusten kasvaessa joka vuosi. Pyydetyn selvityksen tulisi osoittaa mahdolliset maahanmuuton haitta- ja hyötyvaikutukset, joiden perusteella kaupungilla olisi mahdollisuus puuttua tilanteeseen ja vaatia valtiota ottamaan enemmän vastuuta kotouttamisen edistämiseksi.
Vantaan kaupungin talousarviossa on tuotu esille kysymyksiä aiheuttava kehityssuunta. Nettomuutto tulee käytännössä kokonaan ulkomailta ja väestönlisäys on lähes täysin vieraskielisten varassa. Työikäisten määrän kasvu on kokonaisuudessaan vieraskielisten varassa ja kotimaisia kieliä puhuvien työikäisten määrä on laskussa. Samaten ennustetaan vieraskielisten määrän entistä nopeampaa kasvua. Vantaan ulkomaalaisista työikäisistä eli ulkomaan kansalaisista noin 30 % on työttömänä.
Taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt. Tilastokeskus on tilastoinut eri kieliryhmien taloudellista huoltosuhdetta. Vieraskielisten osalta huomataan selkeä poikkeama verrattuna kotimaisia kieliä puhuviin. Työttömyyden kasvaessa suuntaus on huolestuttava. Vantaan kaupungin resurssit eivät riitä hyvään ja tehokkaaseen kotoutumiseen. Kaupungin omat tilastot osoittavat vuokra-asuntojen täyttyvän vieraskielisistä. Maahanmuutto vaikuttaa näkyvästi mm. edullisimpien vuokra-asuntojen saatavuuteen.
Myös toimeentulotuen saajissa on vieraskielisissä suhteellinen yliedustus.
Entisten ja nykyisten hallituspuolueiden keskuudessa vallitsee näköjään fanaattinen monikulttuurisuusideologia, joka pyrkii tukahduttamaan demokraattisen kansalaiskeskustelun maahanmuuttopolitiikasta ja sen aiheuttamista kustannuksista.
